Tuulipussina

Tänään oli hyvä nauttia upeasta syyssäästä, seurana Maria, Tapio ja Eila. Eilinen totuttelu hieman jo auttoi, mutta navakka tuuli toi oman lisämausteensa kierroksen kulkuun. Jo lähes heti alussa päätimme, ettei tarvitse lyödä jos ei pysy tuulenpuuskan aikana pystyssä. Kierroksen edetessä lyönti rentoutui mukavasti ja 17:llä sain vihdoin taas lyönnin tuntumaan siltä mitä se oli kesällä. Valitettavasti viikolla ei oikein enää ehdi töiden jälkeen kiertämään edes 9 reikää, mutta saa nähdä miten sitä onnistuu hyödyntämään vapaahkoa työaikaa.

Ruskassa puttaamassa

Tänään oli aikaa golffille pitkän tauon jälkeen. Aamulla 9 reikää Jussin ja Marian kanssa, hieman treeniä ja ruokaa, ja toiset sitten 9 reikää Marian, Matin ja Riitan kanssa. Näin rytmitettynä 18 reikää kiertyi kivuttomasti, saa nähdä miten huomenna käy. Tuloskunto useamman viikon pelaamattomuuden jälkeen oli olematon, eikä pallo oikein osannut noudattaa annettuja ohjeita tarkoitetulla tavalla. Tosin, vaikka tulos jäikin muutaman lyönnin päähän bufferista, ei se ihan ylitsepääsemättömän surkeaa ollut. Valitettavasti taitaa tälläkin kaudella loppua valo kesken, eikä loppukaudesta enää ehdi parantaa.

Pallot rusetilla

Vuoden yksi hauskimmista suffelikisoista oli mainio tälläkin kertaa. Rusettiscramblessa onnetar toi pariksi Piritan ja lähtöpaikaksi ei tullut kentän kaukaisin piste. Hyvistä lähtöasemista valitettavasti pääsee vain alaspäin, ja pelimme oli ehkä hieman turhan solidaarista, toisen pelatessa hyvin toinenkin pelasi mitä mainiommin, mutta epäonniselle lyönnille ei oikeastaan kertaakaan tullut paikkaavaa lyöntiä vaan erilainen kädetys. Kaikesta huolimatta emme olleet kisan viimeisiä, joten tavoite tuli täytettyä. Ykkösväylällä oli lähimmäs lippua -kisa, ja avaukseni oli oikein mainio. Henkeä haukkoen katsoimme kun pallo hiljalleen valui lähemmäs ja lähemmäs reikää noin 150 metrin päässä mäen juurella. Pallo päätyi noin puoleen metriin ja lähdin hakemaan mittanauhaa ja tuloslätkää iloisin mielin, kunnes huomasin edellisen ryhmän merkinnän kyltissä: 5cm. Eipä tarvinnut mitata sen tarkemmin tuota onnenkantamoista.

Iltaa viettämässä

Tänään oli pitkäksi venähtäneen työpäivän jälkeen aikaa juuri ja juuri kiertää 9 reikää. Peli alkoi varsin hyvin, bogi ensimmäisellä ja par toisella väylällä, mutta pari viikkoa sitten rikottu ranne ei ole vielä täysin toipunut ja loput 7 väylää menivät lähinnä ihmettelyksi. Vasta 8:lla sain avauksen lähtemään toivottuun suuntaan, mutta se ei enää peliä pelastanut. Nettosaldoksi neljä yli, bruttona hieman enemmän, ei ole yhdeksältä reiältä kovin hääppöinen tulos, tosin neljännen väylän jälkeen yritystäkään ei oikein enää ollut. Sen verran piti sentään yrittää pelata, että sain testattua GPS-trackerin toimintaa, ja se kertoi aikaa kuluneen tunti 33min, tosin 9:llä jouduin odottelemaan aika kauan edessä menevää ryhmää. Matkaa tuo vehje kertoi kertyneen 7.4 kilometriä, mutta pitää vielä yrittää hieman siistiä tuota dataa ja katsoa joskus tarkemmin miltä näyttää.

Tuulessa ja tuiverruksessa

Syksy alkaa saada tilaa kesältä, aamulla oli jo alle 10 astetta tiiatessa Pentin, Marian ja Kaarinan kanssa ja navakka pohjoistuuli sai tarttumaan jo kuoritakkiinkin. Pentti aloitti näyttävällä birkkuchipillä, itse sain tuplabogin avauksen karattua tuulen mukana löytymättömiin. Mutta sen jälkeen sain itsekin pitkästa aikaa peliin vauhtia, honorit kakkoselta ja hyvää vauhtia yllä aina ysille asti, jossa tein ainakin viimeaikoihin verrattuna uuden ennätykseni, 11 lyöntiä. Taka-9 alkoi hieman takellellen, ja pysyi semmoisessa vähän alle normaalin tasossa, 14:n vesiesteen ylitys päätyi kylkkärinä veteen ensimmäistä kertaa koko kaudella. 15 avaus kantoi tänäänkin pitkälle noin 300 metriä, 150 metrin lätkän viereen keskelle kenttää. Kakkoslyönti jäi hieman paksuna metrin vajaaksi griinistä, ja chippin luin väärin, tuloksena par. Taka-9n murheenkryyniksi tuli väylä 16, jolla sain käytettyä 4 lyöntiä 280 metrin taivaltamiseen, 17 ja 18 eivät myöskään jättäneet hurraamiselle liikaa tilaa, tuloksena yhteensä 35 pistettä, joista 21 etu-9:ltä.

Ilmaisia lounaita

Pieni leikkimielinen aamu-kierros, 9 reikää ja panoksena lounas. Pitkän sateisen kauden jälkeenkin kenttä oli yllättävän kuivassa kunnossa, joskin välillä hieman liian pehmeä. Viheriöt olivat liukkaita iltapäivän tiukkaa kisaa varten, ja sen karsinnat olivatkin menossa 18-reikäisellä koko aamun. Lounasottelu alkoi hieman takellellen, aivan kärjellä palloa hipaista juuri ja juuri punaisen tiin ohi, ja maksajan paikka alkoi häämöttää. Kakkosväylällä avaus karkasi kainaloon (mitähän sille spoonille on käynyt?) ja kakkoslyönti jäi toppina veteen. Kolmosella draiveri puhui taas omaa kieltään ja antoi pallolle kyytiä, kakkoselle jäi matkaa noin 40-50 metriä. Se meni tietenkin kylkkärinä Outiin. Tästä eteenpäin sitten ei juuri parannusta tullutkaan tilanteeseen, osittain ehkä senkin takia, että V-käyrä osoitti nousevaa trendiä. Edessämme oli kolme erittäin hitaasti pelaavaa ryhmää eikä ohituslupaa tullut meille kahdelle vaikka olimme usealla tiiauspaikalla ennenkuin edellinen ryhmä oli edes päässyt tiiaamaan. 9 reiälle 2 tuntia 50 minuuttia on aivan liian kauan, joka lyöntiä joutui odottelemaan pahimmillaan kymmenkunta minuuttia. Kaikesta huolimatta odottelu vaikutti minuun vähemmän, eli sain kuin sainkin lounasta.

Vielä näkee

Jos riittävän aikaisin lähtee töihin, ja töistä, ehtii vielä päivänsä päättää iltakierroksella likipitäen valoisaan aikaan. Auringon laskiessa 18:lla tiiatessa takussa oli vaiherikas kierros, monta läheltäpiti birkkua, yhdeltä väylältä kauan kaivattu par ja pari hyvin hyvin pitkää draivia. Kevyeen myötätuuleen oli hyvä lyödä ja svingi oli yhä varsin rento ja rytmikäs. Lopputuloksena kaksi 280-290 metristä, ja vastatuuleenkin pallo lenteli 250 metrin pidemmälle puolelle. Koko kierroksella vain kaksi avausta epäonnistui merkittävällä tavalla, yksi draivi slaissasi veteen ja yksi spooni lähti tiukkana pullihuukina pellolle ja Outiin. Raudoille ja lähipelille on käynyt jotain kummaa, chipit olivat aivan kadoksissa ja putattavaa jäi aina vähän turhankin paljon.