Eilinen oli pitkä päivä mukavan lajin parissa. Aamulla ensin 18 reikää Maria, Arjan ja Jarmon kanssa, pikkuhiljaa paranevalla otteella. Muutama viikko sitten loukkaantunut käsi alkaa kestää käyttöä ja nyt täysi kierros ei enää tuntunut missään. Keskimäärin kierros meni muistellessa rentoa svingiä, ja muistihan se mieleen viimeisellä väylällä. Kierroksen jälkeen oli vielä pari tuntia aikaa seuraavaan koitokseen, joten pikaisen aterian jälkeen suuntasin rangelle muistelemaan rautalyönnin saloja.
Auringon laskiessa tunnelma klubilla alkoi taas tiivistyä, sillä oli aika suunnata kentällä myrskylyhdyin ja rautamailoin, edessä oli valopallokisa. Pimeyden laskeuduttua kirkkaan tähtitaivaan alla oli upeaa pelata hohtavilla palloilla hyvässä seurassa. Omassa kisaryhmässäni maineesta ja/tai kunniasta kisasivat Seija, Mikko ja Juha. Peli käynnistyi summeri soitua Mikon Fore! -huudolla ja jatkui mitä mainioimmalla golfilla. Kisaa edeltänyt pieni range-ekskursio selvästi tuotti tulosta, sillä hieman normaalia kovemmalla pallollakin pelasin varsin mainiosti, heti alkuun kaksi upeaa paria ja bogi. Neljännellä väylällämme onnistuimme Mikon kanssa lyömään pallomme Outiin kakkosella, melkoinen suoritus niistä paikoista. Onneksi tuo jäi ainoaksi suuremmaksi mokakseni kisassa, ja onnistuin pitämään heti ensimmäisellä väylällä nappaamani honorit lähes koko kisan ajan. Lopputuloksissakaan en jäänyt kovin kauas kisan voittajista, joten voinen olla varsin tyytyväinen syksyisestä tasosta.
No comments:
Post a Comment