Tänään kävin kiertämässä Vierumäen Classic-kentän. Sää oli mitä mainion ja peliseurana olleet Maria, Raija ja Juhani antoivat kunnon vastusta niin pelillisesti kuin sanallisestikin. Muutamia viikkoja vaivannut slaissailukin alkoi selvitä kun tarkkailin hieman ahkerammin oman liikkeeni etenemistä niin harjoituslyönnin kuin varsinaisenkin suoritteen kohdalla. Päässä oli selvästi jotain vinksahtanut ja vetänyt vasemman ranteen koukkuun, joten pallolle tullessa maila olikin jo voimakkaassa ulkoa-sisälle liikkeessä. Hieman harkitummin lyötynä muutamia lyöntejä sainkin jo menemään aika mallikkaasti, pari lyöntiä hieman oletettua pidemmällekin kuin oli tarkoitus. Tuloksellisesti päivä oli suht kehno, mutta henkisesti hyvä, sillä viimeisellä väylällä neljä viimeistä lyöntiä olivat parasta golfia lähes kuukauteen.
Kenttänä Classic on miellyttävä ja haastavahko. Viheriöt olivat kasvaneet aika pitkäksi ja ruoho oli pystyssä, joten breikkien lukeminen oli hieman hankalaa kun pallo ei kääntynyt edes aika jyrkissä sivuttaismenoissa mitenkään ennalta-arvattavasti. Siitä huolimatta en sentään saanut kuin kolme yli kahden putin griiniä, pääasiassa kiitos heikkojen lähestymisien ja parantuvien chippien.
No comments:
Post a Comment