2004-12-27

Joonatani Jõuluvorstike



Rakveren valmistama Joonatani Jõuluvorstike oli maukas elämys. Tuosku raakana toi mieleen hyvän verimakkaran, mutta vasta kypsänä paljastui makkaran todellinen luonne. Hieman kuohkea jauhomainen rakenne oli yllättävä, mutta toimiva, ja 11% lihaa toi mukanaan mainiota ryhdikkyyttä. Maku oli verimakkaralle tyypillinen täyteläinen ja tumma, joita sianliha ja -silava täydensivät mukavasti. Ohraryynit eivät jääneet hampaankoloon ja olivat kypsyysasteeltaan pehmeitä, mutteivät silti puuromaisia vaan kiinteähköjä. Tallinnan Stockmannilta ostetun 500 gramman paketin hinta oli 22.90 EEK, eli noin 3 euroa kilolta. Ulkonäkö tosin olisi saattanut aiheuttaa joissakin syöjissä pientä epäilyä, sillä kypsyessään makkaran kuori hieman halkeili, ja pehmeää, selvästi ruskeaa verimakkara-ainesta pursuili ulos.

2004-12-23

Delikatess verivorst peekoniga



Tämän makkaran erikoisuuksiin kuului makkaroiden alla olevat pekoniviipaleet. Pekonirasvassa paistetut verimakkarat olivat kiinteitä, ehkä hieman kuivahkoja, joka tosin johtui pitkäksti venähtäneestä paistoajasta. Makua oli niinkuin hyvältä verimakkaralta odottaa saattaa, kokoa Suomessa yleisimpiin lenkkimäisiin verrattuna huomattavasti vähemmän, nämä eivät olleet kuin parin sentin paksuisia. Ylijääneessa paistinrasvassa sai tehtyä vielä lisukkeiksi valkosipuliruisleipää. 56.90 EEK/kg maksanut verimakkara pekonilla oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä.

2004-12-22

Jogurtiviiner



Jogurtiviiner, jugurttinakki. Jo pelkkä nimi vaikutti kaupassa kiinnostavalta, joten täytyi tartuttaa matkaan yksi paketillinen näitäkin. Nakkien päällä on ohut oranssinpunainen (muovi?)kuori, joka antoi niille myyvän ulkonäön, itse nakit olivat varsin valkoisen oloisia sisältä. Mitään erityistä tuoksua en havainnut ennen paistoa, enkä varsinaisesti paiston aikanakaan. Kypsän nakin rakenne oli varsin kuohkea ja muheva, mutta silti tunnistettavan nakkimainen. Maku oli hento, jugurttimaisuutta ei varsinaisesti löytynyt. Punainen Turun Sinappi oli ehkä hieman liian tujua tavaraa tälle nakille, eikä se oikein ketsupistakaan tykännyt. Pinta oli paikoin hieman sitkeä, mutta ei tuottanut ongelmia.

Tämä nakkipaketti löytyi Tallinnan Stockmannin herkkuosastolta, 180 grammaa maksoi 16 kruunua.

2004-12-21

Paruni Praevorst



Ensimmäinen Tallinnasta tuotu makkarapaketti on nyt avattu ja sen sisältö nautittu. Paruni Praevorst -paketti sisälsi 9 kpl noin 20cm pitkiä kapeita bratwurstmaisia makkaroita. Paketti maksoi 18.06 EEK, eli hieman reilun euron, ja sisälsi 270 grammaa makkaraa (= 66.90 EEK / kg). Raa'an makkaran väri ja tuoku olivat hyviä ja paistaessa levisi bratille ominainen nenää hivelevä tuoksu. Kypsä makkara näytti jo herkulliselta, kuori säilyi paistamisesta ehjänä ja napsahtavana. Makumaailma oli hyvin lihaisa, Paruni Praevorst ei sisällä jauhoa, lisäksi käytetyt mausteet korostavat hyvin lihaisaa, tuhtia makua.

Parempaa tämä olisi ollut korkeintaan hyvän oluen ja hapankaalin kanssa, valitettavasti kumpaakaan ei tällä kertaa ollut.

2004-11-18

Ensilumi


Maassa ja muillakin suunnilleen vaakasuorilla pinnoilla on pari senttiä lunta.

2004-10-03

Vihdoin kotona

Kiireetön erämaa on nyt vain muisto, ja säntäilevä, ihmisiä täynnä oleva Helsinki taas vaatimassa huomiotani. Kivaa oli, vaikka välillä hieman rankkaakin, mutta uusiksi pitää ottaa vielä monta kertaa.

Nyt edessä on paluu arkeen, kaikenlaista postia on jo ehtinyt kertyä loman aikana, niin paperisena kuin sähköisenäkin. Rapaantuneet varusteetkin pitäisi huoltaa, ja useita muita pieniä rästiintyneitä hommia. Kai sitä näistä selviää, kun selvisi Käsivarren erämaistakin.

Lisää muisteloita ja muuta seuraavien parin kolmen viikon ajan ainakin, kun joskus saan vaelluksen kuvasaaliin käytyä läpi ja koottua panoraamaotokset.

2004-10-01

Paluumatka menossa


Noustuamme Duoljehuippujen viereiselle ylängölle avautui upea näkymä lounaassa oleville lumihuippuisille tuntureille. Eilen kävin huiputtamassa Saivaaran, jonka tuuliselta laelta oli upeat näkymät.
Eilinen navakka tuuli on vaihtunut tyyneen ja pikkupakkaseen.
Nyt istun lämpiävässä autossa väsyneenä, mutta sitäkin onnellisempana. Reissun kruunasi vielä lopussa peilityynen Tsahkaljärven pinnasta heijastuva Saana ilta-auringossa.